It will happen, wanted you or not (Havumetsä, Diomede)

Askel. Toinen. Kolmas...

Tony huokaisi. Se harppoi verkkaisesti lumessa, askelmoiden tarkkaan, mihinkä kohtaan laskisi seuraavaksi kavionsa.
Kaikki oli pielessä. Nyt oriin täytyi myöntää se itselleen, kaikki todellakin oli pielessä. Eikä mitään voinut enää muuttaa - ei, se oli jo nähty. Tämä ei toiminut. Sen ja Taran suhde.. ei vain ollut enään entisellään. Panu, raiskaus, riidat... ei. Se ei vain toiminut enää.
Puoliverinen vilkaisi sivusilmällään takana seuraavaa tammaa. Sanat pyörivät Tonyn mielessä, ne olivat aivan kielen päällä, mutta ori ei vain keksinyt miten olisi sanonut ne ulos järkevästi.
- Kuule Tara... ruunikko sanoi lopulta ja pysähtyi, katsoen Taraa silmiin surumieleisesti.

// N ja T //

Voi hitto Tara ajatteli tarpoessaan hangessa. Ihan kuin viimeaikojen tapahtumat eivät olleet tarpeeksi vaikeita ja uuvuttavia ja sitten piti vielä tarpoa kinoksissa.. helpompiakin paikkoja oli, miksi Tony valitsi juuri tämän reitin.

Tara oli allapäin. Se oli ajanut Echon tiehensä. Varsa muistutti sitä vain ikävistä tapahtumista, eikä Tara yksinkertaisesti ollut jaksanut orivarsaa alkuunkaan.. oli tammma antanut sen olla luonaan vähän aikaa..

"Tony minä en jaksa enää." Tamma tuhahti kohdatessaan orin katseen. Taraa väsytti.

Tamman vastaus tuli jotenkin töksähtäen. Ei jaksanut enää? Kävellä? Vai mitä Tara tarkoitti.. Tony rypisti aavistuksen otsaansa - niin ettei sitä kerinnyt huomaamaan, ja laski katseensa maahan.
- Niin huomaan.. mutta kuuntele minua nyt. Minulla on sinulle vakavaa asiaa, minä vain... Ruunikko nosti silmänsä taas Taraan.
- Tämä ei Tara onnistu enää, olen pahoillani.

Tonyn kasvot olivat taas surumieliset, se astui tammaa lähemmäs mutta pysähtyi, koskematta tähän vaikka olisi halunnutkin.

Tara veti syvään henkeä.
Mitä Tony oli juuri sanonut? Tamman silmiin ilmestyi pelokas, epätoivoinen ilme, kun tamma katsoi ruunikkoon.
"Mmm-mitä?" Tara änkytti epäuskoisena.
"Tony? Sssi-sinä jätät minut? Ihan noin vain, mitä ihmettä se on.. Mmm-minä, ei Tony.. Ei, älä.." Tara mutisi huohahtaen raskaasti lopetettuaan sopertamisensa.

Tony nielaisi, räpäytti silmiään ja katsoi taas Taraan. Hemmetti soikoon..
- Tämä.. tämä ei vain toimi enää. Minä en pysty tähän, en.. en enää.. kaikki on vain.. Tai.. äh, ori mutisi viimeiset sanat laskien taas katseensa.
- Me vain emme enään... ole samanlaisia. Ajattele samoin... Tara, olen todella pahoillani..

Ori nosti katseensa toistamiseen.
- Tämä on minullekin vaikeaa, mutta minun on vain pakko tehdä tämä.. Älä ole vihainen, ruunikko jatkoi hetken kuluttua ja ojensi varovasti turpaansa Taraa kohden.

Taraa suorastaan ärsytti.. Tonysta ei ollu aikaisemmin saanut merkkiäkään siitä mitä oli nyt tullut vastaan. Oliko ori tosissaan vai oliko sillä vain huono päivä?

"Milloin me olemme ajatelleet samalla tavalla? Emme ikinä Tony, eikä se ole ollut ongelma.. ei ikinä.." Tamma ei halunnut ymmärtää, ei todellakaan.
Tara inahti ottaen askeleen taaemmas, jotta ei koskisi ruunikkoon.
Toivottavasti se kertoi vastauksen orin kysymykseen. Tamma käänsi päänsä pois.

Tony ei ollut täysin varma, miten tamma reagoisi.. Viimekerralla tämä oli hyppäämässä rotkoon.
- Tara... ori sanoi huokaisten, ja otti askeleen tämän perään.
- En halua että eroamme vihoitellen, voimme minun puolestani olla vielä kavereita mutta... Emme yhdessä. Ymmärräthän sinä? Tony kysyi, nieleskellen jo valmiiksi ja katsoi Taraa lohdullisesti.

Tara peruutti taas askeleen ja toisenkin pudistellen epäuskoisena päätään.
"Sinun olisi ehkä kannattanut miettiä sitä aikaisemmin." Tara tuhahti.
"Etkö sinä rakasta minua enää?" Tara kysyi lohduttomana. Yksi sydämen särkevä sana ja Tara lähtisi paikalta toivoen, että ei ikinä törmäisi ruunikkoon, ei ikinä.

Ori puri huultaan. Miksi tämä oli niin vaikeaa... Miksi Tara ei voinut ymmärtää senkin tunteita? Ei tämä ollut helppoa Tonyllekkään.

Ruunikko tunsi pistoksen sydämessään kuullessaan tamman seuraavan kysymyksen. Se hiljeni täysin, tuijotti hetken siroja kasvoja ja laski katseensa taas maahan.
- Tara...

Tamma ei itsekkään tajunnut miten sen mieliala muuttui, vaikka muutos oli hyvin radikaali.
"Eli et." Tamma tuhahti ivallisesti.
"Tony meillä oli kaikkea.. kaikkea.. Lucy ja.. " Tara hiljeni hetkeksi nielaistakseen seuraavan sanan.
"Ehkäpä sinua kyllästyttää? Niinkö? Aika vaihtaa tamma.." Tara naurahti sarkastisesti.
"Kiitos siitäkin rehellisestä vastauksesta. Toivottavasti ei nähdä enää, senkin paskiainen." Tamma sanoi ja hänen äänensä oli murtua viimeisinä sanoina.
Tamma kääntyi ja välittämättä väsymyksestään tamma lähti pois, vaikka se jos jokin oli vaikeaa.
Tara rakasti yhä ainoastaan yhtä hevosta.

//Tara poistuu, kiiitokset pelistä :D //

Taran viimeiset sanat osuivat oriiseen ja pahasti. Tony räpäytti silmiään, se ei osannut sanoa enään mitään, tuijotti tammaa vain silmiin mitäänsanomattomasti. Ruunikko tuijotti tämän poistumissuuntaan sen jälkeenkin, kun Tara oli kadonnut näyvistä.
- Vai että paskiainen...

Ori tuhahti, nielaisi karvaan palan kurkustaan ja kääntyi ympäri. Kaikki oli ohi.

// Tony poistuu, samoinn //