Johtajalle päivää

"Ei mitään radikaalia, kunhan ensin tutustun kaamokseen ja hevosiin", Rochir vastasi hymyillen.

Oriin ilme vakavoitui hänen kuunnellessa tamman puhetta. Epäilyttäviä hevosia siis löytyi, ja baarikin oli pystytetty. Rochiria samaan aikaan jännitti ja kiinnosti kaikki tuleva, mutta myös pelotti. Kaamoshan saattoi olla vallan kauhea kauhulegenda. Ja Rochirista tulisi osa sitä.
"Selvä, kiitos tiedosta. Ja kyllä, tiedän mikä on baari", ori kertoi. Ihmiset olivat maininneet sen paikan moneen otteeseen tallilla, aina rankan työpäivän jälkeen ja lopulta Roch oli saanut myös tietää mitä se tarkoitti.
"Minä luulen, että jatkan tästä pian matkaa", Rochir mainitsi sitten katsellen siron tamman olemusta.

Harmaasta oli hyvä kuulla, ettei Rochirilla ollut mitään suurta projektia alkamassa. Sellaisista kun usein tuli haittaa... Vaikka ajatus olisikin hyvä, joku onnistuisi helposti pilaamaan sellaisenkin.

Hope värähti, tuuli pääsi tundralla kulkemaan esteettä ja puhalsi nyt kylmänä arabialaisen ohuehkon karvapeitteen läpi.
"Eipä mitään." tamma hymyili. Ehkä tosiaan olisi aika jatkaa matkaa. "Selvä, minäkin tästä lähden etsimään sitten kohta yöpaikkaa... Mutta oli todella mukava tavata, Rochir. Johtaja." Hope virnisti hieman lauseensa päätteeksi.

Liinaharja katsahti maisemaan, tuuli heitteli kiharat jouhet toiselle puolelle kaulaa. Dionin ylväs johtaja katsahti hymyillen sokeaan tammaan.
"Ilo oli kokonaan minun puolellani", hän sanoi ja astui askeleen eteenpäin.
"Kiitos kaikesta tarpeellisesta tiedosta. Pidä itsestäsi huolta, Hope. Muista, että minulle voi ja pitää kertoa kaikki huolet", ori sanoi katselen harmaata merkittävästi. Sitten hän lähti kävellen matkaan.
"Näkemiin!" Rochir vielä huudahti ja lähti voimakkaalla, mutta pehmeällä laukalla kohti tundran rajoja.

// Roch läks. Kiitos pelistä (: \\

Hope hymyili ja nyökkäili liinakolle. ´"Toki, näkemiin!" Kimo lähti myös matkaansa, kuunnellen Rochirin etääntyvien kavioiden kumua.

//Samoin Hope, kiitoksia(; (lyhyt lopetus)\\