Femme Fatale (Sätkyn Drinkit, Diomede)

Rebella kiljaisi, kun refleksit eivät toimineet odotetusti ja piikit upposivat tamman kylkiin. Veri roiskahti hangelle ja kirjava luimisti ärtyneesti. Pian kimo alkoi kiskomaan tytärtään eteenpäin. Rebella rimpuili ja heitteli sähäköitä potkuja ympäriinsä humaltuneesti horjuen ja sähisten hampaat esillä.

- HULLU! PSYKOPAATTI! OOTA VAA KU MUTSI KUULEE ET SÄ OOT POTKINU MUA KYLKIIN NOIL SUN TAPPOASEILLAS!

Kirjava heitteli päätään, yrittäen tehdä mitä vain päästäkseen irti. Siltähän oli mennyt täydellinen pano täysin ohi! Rebella osoitti pahoittelevan katseensa puoliveriselle, toivoen, että tapaisi tämän vielä uudelleen.

Gene ei voinut muuta kuin seurata kaksikon menoa ja pyöräyttää silmiään, siinä meni erinomainen pano aivan ohi suun. Tosin tuskin tämä jäisi ainoaksi tapaamiseksi sen ja Rebellan välillä, ori itse ainakin halusi suorittaa loppuun sen minkä oli aloittanutkin.

"Nääh.." puoliverinen vastasi peltipurkille ja iski silmää kirjavalle tammalle joka sähisi kuin paraskin villikissa. Minkähänlainen emä sitten on kun isäkin tuollainen.. Gene pohti mielessään ja päätti perääntyä takavasemmalle, mutta jäädä notkumaan vielä hetkeksi, jos vaikka jotain näkemisen arvoista tapahtuisi.

Ciro pysähtyi.

Yksi.. Kaksi.. Kolme.. Neljä.. Viisi.. Kuusi.. Seitsemän.. Kahdeksan.. Yhdeksän..
Ja siinä samassa Andalusialainen oli kääntynyt tyttärensä puoleen, pitkät, aikuisen kulmahampaat sähisten tyttärensä puoleen niin vihaisesti, että tiesi tilanteen näyttävän enemmänkin siltä kuin se aikoisi syödä Rebellan. Kimo potkaisi kerran, nyt melkein kaikilla voimillaan, humalaisesti pukittelevaa kirjavaa kaulaan, aikeinaan töytäistä tämä maahan huono tasapainonsa kera.

Ciro asteli kirjavan viereen, uhkaavasti ja pahansisuisesti.

»VAIKKA ELÄT VERELLÄ, SE EI TARKOITA ETTETKÖ OLISI KUOLEMATON. MINÄ TAAS OLEN. LOPETA SIIS JO AJOISSA ELLET HALUA LOPETTAA PÄIVIÄSI ISÄSI KAVIOISTA!! JA NYT ME MENEMME. OLET ARESTISSA NIIN PITKÄÄN, ETTÄ SAAN NÄHDÄ SINUN SUORIUTUVAN ELÄMÄSTÄSI KUNNOLLA. PÄÄSET SIITÄ KUN OLET AIKUISTUNUT. SAATANA.» Ja niin kimo tarrasi taas Rebellaa otsaharjasta, lähtien kiskomaan tätä.

»Ei jumalauta, kaikkia paskanaamoja sitä maailma onkin täynnä.. voi vittu, ja yks niistä on tyttäreni.. EI PERKELE!»

Rebella kiljaisi uudelleen, lentäen nyt hankeen, tahraten samalla sen valkean pinnan kyljestään vuotavalla verellä. Tamma mulkaisi oriin murhaavasti, sähähtäen uudelleen. Korvat olivat edelleen visusti luimussa. Orin napatessa jälleen kiinni kirjavan otsaharjasta, tämä nousi alistuneesti ylös, saaden tehdä kovasti töitä pysyäkseen orin askelluksessa mukana.

Ja kuinka Rebella sillä hetkellä vihasikaan Ciroa.

Raa'at otteet isäkullalla, Gene nielaisi, se ei kaivannut osakseen samallaista potkua. Peltinpurkin puheet kuitenkin saivat puoliverisen hämilleen ja uteliaaksi, kuolematon? Lisäksi kimon torahampaat olivat vähintäänkin tutkimisen arvoiset, mutta puoliverisellä tuskin oli asiaa lähellekkään kaksikkoa.

Tumma ori lipui hieman haluttomasti hieman kauemmas, kuunnellen kaksikon keskustelua kuitenkin tarkasti. Mikä mainia Mayn kyky olikaan vakoilussa.

Ciro potkaisi kiukkuisena lunta.

»JA SINÄ» Ori huudahti vielä taaemmas orin puoleen.
»PYSY KAUKANA TYTTÄRESTÄNI, ELLET HALUA SAMAA KOHTELUA» Andalusialainen piti tiukasti Rebellan harjasta kiinni, nosti lennokkaan ravin, välittämättä siitä, raahasiko se tammaa perässään vai ei, ja poukkoili pois paikalta Rebella mukanaan.

Ciro poistuu, kiitos : ))