You just don't get it, don't you? (Sätkyn Drinkit, Diomede)

Ace tutkaili palominoa ja sen jotenkin muuttunutta olotilaa, tamma ei ollut enää niin pois työntävä kuin aiemmin. Ori nousi jaloilleen Mayn avatessa suunsa, vaikka se olikin ollut niin pettynyt ja vihainen tammalle kaikki se tuntui olevan mennyttä, vaikkei se pyyhkinytkään tekoa pois. Kimo pysyi vaiti ja asteli täysiverisen luo syleillen tätä, se oli kaivannut palominoa koko ajan mutta ei vain ollut halunnut myöntää sitä itselleen.

// (: imelää //

// niihän nää vähän aina... : D lovely //

May seurasi katseellaan oriin ylösnousua. Aikoiko Ace lähteä..? Enempää tamma ei kuitenkaan ehtinyt ajatella, kun kimo astui varottamatta palominon lähelle ja sulki tämän syliinsä. May oli taas sanomassa jotain, mutta pysyi sitten vaiti ja sulki silmänsä, painautuen Acea vasten. Pitkästä aikaa palominon valtasi täydellinen turvallisuuden ja harmonian tunne - aivan kuin se olisi ollut unessa.

Kimo ei voinut olla hymyilemättä, se oli kaivannut Mayn läheisyyttä niin paljon ettei voinut täysin käsittääkkään sitä. Pitkästä aikaa Ace tunsi olonsa rauhalliseksi, rauhattomuus ja tarve johonkin olivat vaivanneet oria pitemmän aikaa, nyt kaikki tuntui olevan hyvin. Maailma oli tolallaan, kerrankin. "Tuota Rigo ja Ryan taitavat odottaa sinua." ori huomautti hymyillen vinosti, ne orit saivata painua kuuseen Acen puolesta, kimo pitäisi Mayta omanaan ensimmäistä kertaa liian pitkään aikaan.

Ace heittäisi keikarioriit vaikka omin voimin hankeen jos ne eivät muuten uskoisi.

May kohotti kulmiaan ja katsoi Acea epäilevänä, mutta huomatessaan oriin ilkikurisen ilmeen tamma naurahti ja tönäisi kimoa.
- Niin taitaa Elyse sinuakin.

Palomino katsoi oria kulma koholla, mutta rupesi sitten hamuamaan tämän kaulaa, edeten sitten säälle. May sulki silmänsä. Kuinka sillä olikaan ollut oria ikävä.

"Odottakoot." Ace vastasi virnistäen, se ei ollut edes muistanut rautiasta tammaa sen jälkeen kun May oli juossut parin perään raivottaren tavoin. "Elysessä ei ole tarpeeksi draamaa minulle." ori huomautti ilkikurisesti.

Palominon hamuaminen sai kylmät väreet kiertelemään potkin Acen kehoa, se oli kaivannut toisen läheisyyttä ja kosketusta ties kuinka kauan. Kimo hörähti pehmeästi ja hieroi Mayn kaulaa, vetäen samalla sisäänsä toisen kutkuttavan suloista tuoksua.

May painautui vielä lähemmin oria vasten. Kaikki tapahtumat vilisivät pikakelauksena tamman mielessä - niin nopeasti, ettei palomino niitä ehtinyt edes käsittää tai ajatella. Vaikka miksi täysiverisen kannattaisikaan muistella menneitä, ne johtaisivat taas vain pelkkään riitaan ja välirikkoon? Vaikka olihan se jo monesti nähty - tuntui kuin se ja Ace vetäisivät toisiaan puoleensa magneettien tavoin. Ajatus nosti pienen hymyn Mayn huulille.

Mitäpä Ace olisi enää alkanut näyttelemään että olisi muka ollut vieläkin Maylle vihainen, ori oli antanut anteeksi palominolle kauan aikaa sitten, kaipaus oli liian voimakas vihan tunteeseen verrattuna ja rakkaudesta ei voinut edes puhua samassa lauseessa. "May rakastan sinua." kimo kuisasi tamman korvaan nähdessään toisen kauniin hymyn, tuotakin se oli kaivannut kaikkien muiden Mayn ominaisuuksien joukossa.

Jos May olisi voinut, se olisi liimautunut vielä lähemmäs Acea. Lämmin tunne valtasi tamman kokonaan, sen kuultua oriin sanat.
- Niin minäkin sinua, Ace, palomino kuiskasi takaisin ja näykkäisi kimoa hellästi kaulasta.

Ace olisi halunnut selittää tammalle mitä sen mielessä oli juossut viime aikoina, mutta ei halunnut pilata koko hetkeä moiseen nyt, se olisi vain särkenyt koko tunnelman siihen paikkan. Kimo huokaisi tyytyväisenä oloonsa, juuri näin piti ollakkin. Kiusoitellen ori hamusi palominon harjaa, ilkikurinen pilke silmässään.

May pidätteli hymyään mutta rupesi lopulta nauramaan.
- Lopeta.. Lopeta! Kutitat minua...

Palomino katsahti Acea vinoilevasti ja näykkäisi tätä sitten leikkimielisesti kaulasta.

Ace virnisti palominolle tämän näykkäistessä ja näytteli olevansa hetken kuolemaisilaan, mutta jatkoi sitten vielä hetken, alkaen sitten hieroa Mayn kaulaa jatkaen aina säälle asti. "Voinhan minä lopettaa.." kimo venytti sanojaan ja liu'utti turpaansa pitkin tamman kaulaa.

Palomino nauroi hetken sydämmestään oriin ilmeelle mutta rupesi sitten vakavoitumaan.
- Älä sentään, May kuiskasi ja painautui kimoa lähemmäs.

"Ei ei, sie pyysit jo minua lopettamaan." Ace huomautti härnäten, mutta jatkoi liikettään hiljalleen, "Mutta miepäs en halua lopettaa..." ori huomautti hymyillen tuntiessaan palominon entistä lähempänä itseään.

Kimon turpa tutki Mayn kehoa aivan kuin varmistaakseen että kaikki oli yhä entisellään tamman kehossa.

May huokaisi hiljaa ja hymyili oriin hamuilulle, pyöritellen omaa turpaankin valkoisessa harjassa.
- Oletko sinä.. nähnyt.. Geneä?

Tamma lopetti liikkeensä ja vilkaisi Acea varovaisesti.

Ace lopetti hamuilunsa kuullessaa veljensä nimen, se katsahti palominoon joka oli myös lopettanut liikkeensä. "Olen, muutamaan kertaankin. Se oli pannu Joli nimisen tamman paksuksi viimeksi ku näin sen ja ehtiny pettämäänki sitä." kimo vastasi, rentoutuen sitten jatkaen liikettään.

Joli? Ei, nimi ei sanonut tammalle mitään. Luultavasti joku blondibimbo, joka oli haksahtanut Genen säälittävään pintapuoleen. Palomino kohotti kulmiaan.
- Kuulostaa tyypilliseltä veljeltäsi, May totesi äänessään hienoisesti ironiaa.

Tamma astui uudestaan Acea lähemmäs ja rupesi varovaisesti hamuamaan tämän korvia ja kaulaa.
- Mutta ei puhuta Genestä, palomino kuiskasi ja nosti aavistuksen viekoitellen toista kulmaansa.

"Aika tarkalleen." Ace naurahti, rentoutuen entisestään, se oli onnellinen että pystyi puhumaan veljestään Mayn kanssa. Ori hieroi palominon kaulaa ja näykkäisi hellästi säkää.

"Ei niin." kimo vastasi hymyillen kiusoittelevasti.

May katsoi Acea suoraan silmiin. Palomino tunsi outoa poltetta itsessään - kaikki oli kuin unta.
- Mistä sinä sitten haluaisit puhua?

Mayn äänensävy kuulosti täysin normaalilta, mutta tamman katse kertoi jotain täysin muuta.

"No tarviiko meidän puhua?" Ace kysyi pehmeästi, antaen turpansa kosketella palominoa sieltä täältä härnäävästi, ori itse vaikutti rauhalliselta mutta oli todellisuudessa tulessa sisäpuolelta.

"Tietysti vaikkapa säästä taikka tekemisistämme..."

May kohotti kulmaansa viekoittelevasti.
- Minusta tuolla on mukava sää.. tamma sanoi ja hamusi samalla oriin kaulaa.
- ...lunta ja pakkastakin..

"Mm.. Lunta saisi olla hieman vähemmän..." Ace huomautti kiusoitellen, nauttien toisen koskettelusta. Valkoinen turpa upposi palominon harjaan ja kutitteli hieman tamman kaulaa.

"Mutta on sitä lämpöäkin hieman." ori huomautti vihjailevasti ja näykkäisi Mayn säkää kiusoitellen.

- niin.. onhan sitä..

May hymyili viettelevästi oriin hiplailun seasta ja hätkähti tämän näykkäisyä.
- ajattelitko sinä pahoinpidellä minua? tamma kysyi ja rupesi virnuillen näykkimään Acea kaulasta.

"En nyt sentään, mustelmat eivät pue sinua." Ace vastasi iskien tammalle silmää, saaden myös osakseen näykkäisyn. "Entäs sinä sitten." ori kysäisi virnistäen ja alkoi hieroa vietellen palominoa hiljoksilleen.

- itseasiassa... kyllä. Minähän olen jo tänään osittain pahoinpidellytkin, tamma muisteli aijemmin tapahtunutta baarijupakkaa ja hymyili viekkaasti.

- Oletko sinä nyt varma ettet halua Elysen luokse..? May kuiskasi hetken kuluttua ilkikurisesti ja hamusi kerran voimakkaammin Acen kaulaa ja säkää.

"No se nyt, sinähän vain lämmittelit." Ace vastasi naurahtaen ja jatkoi kiusoittelevaa kosketustaan.

"Kenen Elysen?" kimo kysyi, näykkäisten tamma samalla hellästi nivusista.